Citroen C2 - SuunnistusSitruuna

Kaikki autoihin liittyvä tekniikka ja räpellys.

Valvojat: Moderaattori, Moderaattorit

AN
Viestit: 33
Liittynyt: La Loka 14, 2006 7:54 pm
Paikkakunta: Lappeenranta

Citroen C2 - SuunnistusSitruuna

ViestiKirjoittaja AN » Su Helmi 04, 2018 9:06 pm

Kalustopäivityksestä on pitänyt kirjoitella jo monta kertaa, mutta kaikenlaisen kiireen alla on jäänyt. Nyt flunssapäivän kunniaksi järjestyi aikaa naputella tarinaa Finrexin-kupin äärellä siitä mitä kaikkea 2017 CUP-voittoauton rakentamisessa on vastaan tullut. Kyseessä siis tiettävästi ensimmäinen autosuunnistukseen rakennettu Citroen C2. Toivottavasti tästä on jollekin apua ajatusten, vinkkien tai tallimotivaation suhteen.

Juttua on kertynyt jo siinä määrin, että katkon tämän aihealueittain enkä aikajärjestyksessä. Jos joku haluaa kommentoida tai kysyä lisää niin helpompi vastata ko. aiheeseen. Sähköpostilla antti (piste) i (piste) nousiainen @ gmail (piste) com voi myös lähestyä jos joku asia jää vaivaamaan ja ujostuttaa.

Tarinat aiheittain:
- Aihio ja kulut
- Alusta, panssarit, renkaat ym.
- Varusteet
- Tulevat kuviot


AIHIO JA KULUT

Edellinen kisapeli vm. 1995 Clio alkoi saavuttaa jo konkaristatusta, minkä johdosta talli-illoista entistä isompi osa meni ruostemätähommien parissa ja leimalle mennessä jännitti vuosi vuodelta enemmän mistä meisseli tällä kertaa sujahtaa sukkana läpi. Mikään koppa (edes ranskalainen) ei ole ikuinen, joten ajatus kalustopäivityksestä alkoi kyteä jo oikeastaan hyvissä ajoin kesällä 2016.

Mietinnässä oli mukana monta eri vaihtoehtoa. Halu oli rakentaa kalusto itse, koska onhan se osa lajin viehätystä. Justyt ja muut Clioa vanhemmat aihiot jätettiin pois laskuista, koska niitä ruostehommia sai tosiaan tehdä Clion kanssakin tarpeeksi. Ravikaan ei missään vaiheessa oikein sytyttänyt, joten nelikoista suunnittelupöydällä pyöriteltiin lähinnä Imprezoja, A3 Audeja ja eri versioita Golfeista.

Toisaalta mietinnässä oli myös liuta etuvetoisia malleja, joiden etuina noihin mainittuihin nelikkoihin olivat ulkomitat, paino (ja näiden myötä ketteryys), sekä aihioiden ja varaosien saatavuus. Tästä joukosta C2 Sitikka erottui edukseen sillä, että varsinkin Britit ovat innostuneet tekemään siihen ”club sport” –tason kilpaosaa ja jopa S1600 –luokiteltua palaa löytyy netistä varsin kattavasti. Myös kotimaan vauhtikilpailuissa C2 mallia on käytetty R2-mallin lisäksi V1600 autona, mikä loi luottoa siihen että vakiokaluillakin voisi pitää hauskaa.

Ruudikkaampaa 1,6 litraista VTS-versiota käytiin maistelemassa pariinkin kertaan vuoden 2016 aikana kun lähialueen jobbareiden nurkista sellaisia löytyi. Koeajoista jäi kuva varsin pirteästä pakkauksesta, jossa välitykset ja kääntösäde olisivat AS-käyttöön kohdallaan. Samalla tuli varmistettua että ajonvakautuksen saa kytkettyä pois häiriköimästä. Nettiautossa näiden hinnat pyörivät n. 3000 euron nurkilla tuolloin.

Helmikuun alussa 2017 AVK:n nettisivulle ilmestyi huutokauppakohteeksi lievästi kolaroitu C2 VTS, joka herätti kiinnostuksen välittömästi. Vaurioita oli oikean kyljen koko pituudelta, mutta ne olivat naarmutasoisia – sellaista lajille ominaista. Pikainen tarkastuskäynti AVK:n varikolle ei paljastanut muita isompia vaurioita kuin poikkinaisen etujousen. Alusta olisi tarkoitus tehdä uusiksi muutenkin, joten huutoajan päättymisen aikaan linjoille katsomaan mihin rahkeet riittää. Limitiksi ajateltiin 1700 euroa ja lopulta virtuaaliset kättelyt tehtiin 1710 eurolla. All in ja vähän päälle siis – se on sitä motorsporttia.

Kuva
Neitsytmatkalle Espoon AVK:lta.

Alle listattu pääosa kuluista mitä projektiin on tähän mennessä uponnut. Cliosta Sitikkaan siirrettiin lisäkaukovalot, karttavalo + muuta vähemmän arvokasta.

- Aihio + rekisteröinti: 1738 e
- Rekisteröintikatsastus + tarvittavat dokumentit: ~ 250 e
- Iskunvaimennus (Bilstein / Timo Kittelä): 1030 e
- Jouset + kääntölaakerit: 250 e
- Panssarointi: ~ 250 e
- Renkaat ja vanteet: 220 e
- Polttimoita, tulpat, suodattimet, ym. pientarvikkeet ja varaosat: ~ 300 e
- Sumuvalot: 150 e
- Pakkivalot: 50 e
YHT: 4238 e.


Tuohon kuntoon autosuunnistus-C2:n rakentaminen maksaa siis n. 5000 euroa riippuen aihion hinnasta. Ainoa varsinaisesti yllättävä kuluerä on ollut rekisteröintikatsastukseen tarvittavien papereiden metsästäminen. Kun auto on poistettu liikenteestä vaurioituneena ( = AVK:lle), täytyy se rekisteröintikatsastaa uudelleen käyttöön otettaessa. Kun vaurio on johtunut kolarista, vaaditaan katsastuksessa todistukset nelipyöräsuuntauksesta vaadittuihin arvoihin. Totuus on ilmeisesti se, että tuskin puoletkaan jäykällä taka-akselilla ( =pyöränkulmia ei pysty takana säätämään) liikenteessä liikkuvista autoista ei osu noihin raja-arvoihin. Siis vaikka kolari olisi niin lievä ettei sillä ole mitään vaikutusta takapyörien suuntaukseen, täytyy rekisteröintikatsastusta varten löytää paja joka saa mitattua pyöränkulmat raja-arvojen sisään. Meillä tämä ei onnistunut ihan ensimmäisellä yrittämällä.

Rakentamiseen on siis käytetty n. 2500 euroa, josta n. puolet alustaan. Tämä suhde oli arvattavissa, koska juuri alusta on vakio-C2:n heikkous AS-käytössä. Miehistö päällä VTS:n maavara vakiopyörillä ja –tolpilla on vain n. 11 senttiä. ”Seuraavassa jaksossa” tarinaa siitä miten tähän on saatu pelivaraa aikaan.
...eiku...

AN
Viestit: 33
Liittynyt: La Loka 14, 2006 7:54 pm
Paikkakunta: Lappeenranta

Citroen C2 - SuunnistusSitruuna OSA2

ViestiKirjoittaja AN » Su Helmi 04, 2018 9:30 pm

ALUSTA

Pirteä sporttisitikka on tehty nielemään Alppien mutkaisia asfalttiteitä. VTS mallille matalan painopisteen antava sporttisen napakka alusta ja tyylikäs 195/45/16 rengaskoko eivät kuitenkaan voisi huonommin sopia soramontun reunojen tai juurakkoisten kankaiden koluamiseen, joten alustapäivityksen suunnittelu aloitettiin jo ennen kuin aihio ehdittiin hakea Espoon AVK:lta tallille. 1.4 litraisessa VTR-mallissa on eri tolpat (käsittääksemme pidemmät), eli sen vakioalustalla saattaisi vähän kankaitakin koluta.

Tavoitteena oli saada maavaraa korotettua mahdollisimman paljon ja panssaroida pohja kattavasti kun ei sitä maavaraa kuitenkaan tarpeeksi saisi. Alustan haluttiin kestävän reipastakin ajos, mutta täyttä rallivireistä kisa-alustaa ei lähdetty hakemaan, koska koria ei ole kaaritettu tai vahvistettu. Myös airbagit ja muut turvalaitteet ovat paikallaan toimintavalmiina, joten täysimittaiseen ”rallirynkytykseen” ei niidenkään puolesta voi lähteä.

Iskunvaimentimet ja jouset olivat ensimmäinen alustassa mietittävä asia, koska poikkinaisesta etujousesta johtuen uusi alusta olisi joka tapauksessa laitettava paikoilleen ennen rekisteröintikatsastusta. Tolppia käytiin potkimassa Reigerin ja Rallysystemsin pajoilla ja virtuaalista potkimista hiiren kanssa tehtiin ympäri nettiä. Valikoimaa tuntui löytyvät moneen lähtöön. Lopulta päädyttiin Bilsteinin setuppiin, jossa euroille koettiin saatavan parasta vastinetta.

Etupäähän otettiin C2:een tarkoitetut B6 tolpat 40 mm patruunalla ja taakse tehtiin Kittelän toimesta vahvemmat pumput samalla kaaviolla mitä V1600 sorasetupissa tavataan käyttää. Myös etutolpat simmattiin autosuunnistukseen sopivaksi Kittelän toimesta. Eteen mietittiin korkeussäädettäviä tolppiakin, mutta korkeussäätöön sopiva jousi ja uniball-yläpää olisivat luokkaa viisinkertaistaneet hinnan vakiojouseen ja –kääntölaakeriin verrattuna. B6 iskariin sopii siis vakiojouset ja kääntölaakerit, joten se sai kelvata. Se, miten rekisteröintikatsastuksessa olisi korkeussäädettävään kisa-alustaan suhtauduttu jäi arvoitukseksi. Vaimenninpatruuna B6:ssa on sama kuin korkeussäädettävässä 40 mm tolpassa.

Jousipuolella raavittiin päätä sitten pidempään vaihtoehtojen äärellä. Lesjöforsin pdf-kuvastoa selattiin ahkeraan miettiessä mikä jousi olisi paras kompromissi maavaran, ulosjouston ja pidon välillä. Lopulta muutaman kokeilun jälkeen eteen valikoitui VW Polo IV:n etujouset, jotka ovat yhtä pykälää (0,25 mm) paksummalla langalla ja 33 mm VTS:n jousia pidemmät. Maavaraa siis varastettiin ulosjoustoa uhraamalla. Ulosjoustoa jäi eteen n. 9 senttiä, mikä on maastoajoon turhan vähän, mutta toisaalta maavaraa ei vieläkään ole liikaa.

Pidemmistä tolpista haaveileville kerrottakoon, että vetarien kulmat ja linjat apurungon päällä rajoittavat tolpan pituuden käytännössä tuohon B6:n pituuteen. Koria saisi toki nostettua lisäämällä prikkaa apurungon ja korin väliin, mutta siihen kriittisimpään kohtaan apurungon kohdalle sen vaikutus on ehkä 1/3 siitä prikkapinosta. Vetarin kulmiin tällä olisi myös huono vaikutus, joten tuskin kannattaa. Etupään toimintaan ollaan ainakin kesän kisojen perusteella melko tyytyväisiä. Vauhti on kasvanut sitä mukaan kun isommistakin kolahduksista on selvitty.

Kuva
Bilstein B6 sovittelua eteen. Vetarin ja apurungon väliin mahtuu juuri ja juuri sormien paksuus täydellä ulosjoustolla.

Takapäähän heitettiin sopivasti saatavilla olleet Honda Jazzin jouset, joiden pituus on lähes sama VTS:n omien jousien kanssa, mutta lanka on 0,75 mm paksumpaa. Tällä haettiin perään kantavuutta kovempaankin ajoon ja sitä kaivattua maavaraa. Perästä tuli tällä muutoksella turhan kova. Onneksi takajouset ovat erilliset ja helposti esillä, joten toiset vaihtaa paikalleen puolessa tunnissa kunhan vaan sopivat löytyy. Mielessä on käynyt myös vakiojousten käyttö, koska takapenkit on nostettu navetan vintille ja perässä ei siten juuri painoa ole.


RENKAAT

Kun alusta oli saatu paikoilleen ja rekisteröintikatsastus hoidettua, jatkui maavaran metsästys rengaspuolella. Etupäähän mallattiin ”täysikokoisia” 65 cm korkeita rallirenkaita, mutta ne eivät kolossaan mahtuneet viihtymään. 62,5 cm korkeat renkaat mahtuvat juuri ja juuri pyörimään sisälokareiden kanssa, mikä tarkoittaa käytännössä 185/65/15 kumeja (tai pyöreäharteiset 195/65/15:t).

Spekulaatioita rengasvalinnoista käytiin jo oikeastaan siitä lähtien kun päätettiin jatkaa 2-vetoisella kalustolla. Kesäkaudelle löydettiin pari ajamatonta pinnoitettua rallikuvioista 185/65/15 rengasta ja lisäksi testiin hommattiin euroopasta pari Unigom Eurocross –mallista kumia (https://www.shop-unigom.com/collections ... 5-medium-1), joista muuten löytyy ”rallirenkaista” poiketen kaikki tieliikenteessä vaadittavat merkinnät. 15 mm syvällä kuviolla varustettua rengasta voi verrata niin hyvässä kuin pahassakin ”all-terrain” maasturirenkaisiin: Pito ei maastossa lopu ja asfaltilla käytös on erittäin kömpelöä. Tieliikennemerkintöihin sisältyy muuten myös m+s –leima ja CUP-päätöksessä Hämeenlinnan sohjoisissa hiekkamontuissa nämä toimivat erinomaisesti – varmasti paremmin kuin helposti tukkeutuvat perusnastat.

Kuva
Unigom Eurocross 15 mm syvällä kuviolla ja E-merkinnöillä.

Vakiorenkaisiin (195/45/16) verrattuna näillä renkailla maavaraa löytyy reilut 2 cm lisää. Kasvanut halkaisija vaikuttaa tietysti myös välityksiin ja totuuden nimissä isoilla renkailla + ylhäältä vetävällä koneella kaipaisi vaihdelaatikolta tiheämpää valikoimaa. Toinen huono puoli karkeakuvioisissa renkaissa on se, että huolimattomalla kaasunkäytöllä rengas ruopaisee pehmeässä maastossa hitaassa vauhdissa hetkessä montun itselleen ja sitten ollaan mahan varassa jumissa. Kuskin pelisilmää siis vaaditaan ettei pehmeisiin paikkoihin pysähdellä: Niin kauan kun liike ja veto on tasaista niin homma etenee kyllä.

Takana pyörii toistaiseksi 185/65/15 kokoiset nypityt nastarenkaat. Talvirenkaita ei ole tarvinnut vielä hankkia.


PANSSARIT

Altapäin katsottuna Sitikka osoittautui kohtuullisen helppotöiseksi panssaroitavaksi. Jarru- ja bensiinilinjat ovat jo valmiiksi vähän suojassa, mutta tuon matalahkon maavaran takia haluttiin pohjapanssarit tehdä kerralla kunnolliseksi ettei tarvitse liikaa huolehtia. Suunnittelussa ajateltiin myös huollettavuutta, koska n. 1000 pop-niitillä Clioon kiinnitettyjen muovisten pohjasuojien irroitus ja asennus oli todettu todella rasittavaksi. Materiaaliksi valittiin 3 mm alumiiniturkkilevy, jota löytyi tallista etupanssariin riittävä palanen valmiiksi. Helmapanssarit teetettiin levypajalla mittojen mukaan leikattuna ja muotoon taitettuna. Materiaali + työ kustansivat 180 euroa ja lopputulokseen oltiin tyytyväisiä. Noin pitkiä taitoksi ei pajavasaralla noin vaan naputellakaan.

Kiinnityspisteille paikat löydettiin nopeasti muilta osin, mutta keulapanssarin etureunalle ei ollut valmiina mitään mihin kiinnittää: Jäähdyttimen kiinnittiminä toimii ohuet peltiprofiilit ja mitään muuta kiinteää apurungon etupuolella alareunassa ei sitten olekaan. Googlen kuvahaku kävi hetken kuumana vinkkejä etsiessä ja palapeli lähti ratkeamaan lopulta brittiläisen koripajan sivulta löytyneen kuvan kautta: Runkopalkkeihin kahdesta kohdasta tukeutuvat kolmiotuet molemmille puolille ja niiden välille tukeva poikkipalkki tuntui täyttävän tyhjän kolon täydellisesti. Samalla saatiin suojaa jäähdyttimelle, joka on vakiosetupissa puskurimuovien jälkeen ensimmäinen asia joka ottaa mahdollisen kannon tai kiven iskun vastaan. Vaihtoehtona olisi ollut myös valmis mallikohtainen rallipanssari, mutta havainnekuvien perusteella se taitaa olla lähinnä öljypohjan suojain eikä etureunaltaan oikein sovi maastossa rymyämiseen.

Kuva
Jaa mihinkäs sitä panssarit kiinni?

KuvaKuva
Keulakiinnikkeet maalauksessa ja etuapurungon kiinnikkeiden välille tuleva poikittaiskiinnike työstössä.

Kuva
Kiinnikkeiden mallailua. Keulapanssari kiinnittyy poikkipalkkiin.

Etupanssari väännettiin siis itse 3 mm alumiiniturkkilevystä ja se kiinnittyy kuuteen pisteeseen: Etureunastaan itsetehdyn lisäapurungon kautta keulan molempien runkoaisojen kärkiin, keskivaiheilta etuakselin kohdalla molemmilla puolilla apurunkoon poikittaistuen kiinnityspisteisiin ja takareunastaan apurungon takakiinnityspisteiden välille tehtyyn poikkirautaan. Vakiona etuakselin kohdalla ollut rimpula poikittaistuki korvatiin parin harkkarin jälkeen panssarin yläpintaan pultatulla lattaraudalla, eli panssari toimii nyt samalla poikittaistukena. Apurungon takimmaiset kiinnityspisteet osuvat sopivasti pyöräkoteloiden takareunan kohdalle, joten samaan kiinnityspisteisiin tulevaan poikkirautaan saatiin kiinnitykset sekä keula- että helmapanssareille. Panssarointi on osoittautunut toimivaksi ja ottanut hyvin iskuja vastaan. Keulapanssarit materiaali voisi hyvin olla paksumpaakin ja mahdollisesti tilalle teetetään jossain vaiheessa paksummasta levystä uusi panssari nyt kun ”malli” on hioutunut hyväksi.

Helmapanssarit teetettiin mittojen mukaan. Auton keskelle tulevaan pitkään reunaan pultattiin kansipultilla 35 mm korkeat teräksiset neliöprofiilit, jotka toimivat apurunkona ja tukena. Keskitunnelin molemmin puolin pohjalevyssä kulkee n. 4 cm leveä tasainen kaistale, jota vasten nämä profiilit asettuvat nätisti. Sivupanssarit kiinnittyvät auton keskilinjan päässä tämän apurunko-profiilin kautta edessä etupään apurungon kiinnityspisteiden välille tehtyyn poikkitukeen ja takapäästään takajalkatilan lattiaan läpipultattuihin kulmarautoihin. Kuskin puolen panssari jatkaa taka-akselille saakka suojaten tankkia. Tankin kohdalla ei ole erikseen kiinnikkeitä. Helman puolella molemmille puolille helmapeltiin hitsattiin 4 kpl ankkuripisteitä, johon panssari pultataan suoraan kiinni.

Helmapanssarit ovat kumpainenkin irroitettavissa 6 pulttia avaamalla. Keulapanssari on kiinni kolmesta kohtaa yhteensä 7 pultilla, joista 2 pitää samalla myös helmapanssarin runkoa paikallaan. Pultteina M10 pultit. Panssarin ”liukupintaan” tulevat pultit ovat uppokantaisia kuusiokoloja, jotka on senkattu ison prikan kanssa paikalleen. Ainakin toistaiseksi tämä on toiminut todella hyvin, tosin pultin kannat ovat varsinkin pohjassa senverran kuluvalla paikalla että pulttien uusimistarvetta on odotettavissa huoltojen yhteydessä.

Kuva
Helmapanssarille 4 ankkuripistettä per puoli.

Kuva
Panssaroitu C2, eli armeijatermein PaC2.

Panssareiden asennuksessa pyrittiin pitämään ne mahdollisimman alustanmyötäisenä maavaran takia. Ensimmäisessä versiossa etuakselin kohdalla panssari laski maavaraa n. 1,5 cm kun asennuksessa jätettiin n. sentin välys alkuperäiseen poikittaistukeen kolinan välttämiseksi ja jotta pakoputkelle jää riittävä tila. Parin harkkarin jälkeen setuppia kuitenkin muutettiin integroimalla poikittaistuki osaksi panssaria jolloin panssari on käytännössä samalla korkeudella kuin alkuperäisen poikittaistuen alapintakin. Tämä vaati pienen modauksen pakoputkeen, mutta se osoittautui hyväksi ratkaisuksi kun suojaamaton keskivaimenninkin saatiin sillä tukevasti n. 1,5 senttiä alkuräistä paikkaa korkeammalle. Helmapanssarit makaavat käytännössä helmakanttauksia vasten, eli niistäkään ei maavara laske puolta senttiä enempää.

Maavaraa ohentavat VTS-levikkeet revittiin luonnollisesti pois häiritsemästä. Etupuskurista laikattiin lähemmäs 10 sentin siivu alareunasta pois levikkeineen. Tällä operaatiolla puskurin joustavuusominaisuudet paranivat merkittävästi. Kun alareunassa ei ole jäykistehuulta, puskuri joustaa helposti yli 10 senttiä sisäänpäin palautuen heti takaisin muotoonsa. Aika näyttää miten tämä toimii talvipakkasissa.

Kuva

Kuva
...eiku...

AN
Viestit: 33
Liittynyt: La Loka 14, 2006 7:54 pm
Paikkakunta: Lappeenranta

Citroen C2 - SuunnistusSitruuna OSA 3

ViestiKirjoittaja AN » Su Helmi 04, 2018 9:39 pm

VARUSTEET

Varustepuolella sitikka on pidetty melko siviilikuntoisena ja samalla linjalla on tarkoitus jatkaakin. Auto sopii hyvin vaikka jokapäiväiseen liikenteeseen. Valoja, panssareita ja muita suunnistusvarusteita ei ole lähdetty erityisesti piilottamaan vaan asennukset on tehty mahdollisimman siististi. C2:een olisi helposti saatavissa kaarisarjojakin (sekä FIA-mallia että luokittelemattomia), eli rakennettavaa riittää jos niin haluaa. 2004 mallivuoden kori on jo lähtökohdiltaan niin paljon 90-luvun tekeleitä vahvempi että vahvisteita tai kaaria tuskin kuitenkaan AS-käyttöön tarvitaan.

Riisuntalistalla ovat olleet oikeastaan vain takaistuimet, koska niiden tila tarvittiin vararenkaiden ja huoltolaatikon kuljettamiseen. Alunperin vararengas sijaitsee ranskalaiseen tapaan auton alla takakontin kohdalla, mutta AS-käytössä takakontin on todettu toimivan paremmin renkaan kuljetukseen. Penkkien poiston jälkeen jäljelle jää tasainen kontti, jonka lattiaan pultattiin asianmukaiset sidontalenkit.

Etupenkin puolella kaikki alkuperäiset kilkkeet ja varusteet ovat paikallaan. Muovisesta kojelaudasta huolimatta maastoajo tuottaa yllättävän vähän räminöitä ja kolinoita. Kaikki alkuperäiset verhoilut, airbagit, turvavyönkiristimet, kaiuttimet ja soittimet ovat yhä paikallaan ja toiminnassa. Keskikonsoliin on ruuvattu kiinnikelevy 10” tabletille, jossa pyörii Eeron tekemä Android-pohjainen compu-sovellus. Kuskin näkökentässä kojalaudan päällä on paikka trippinä käytettävälle Garmin Edge 820 pyöräily-GPS:lle, jonka nollausnappi (Bluetooth-yhteydellä) on integroitu kartturin jalkatukeen, joka on tehty 3 mm alumiiniturkkilevystä. Mittareiden ja compujen suhteen on siis ajateltu hyödynnettävyyttä muunkin kuin AS:n kannalta: Sekä tabletti että GPS-trippi ovat normaalissa käytössä myös muissa harrastuksissa ja arjessa.

Perinteisenmallinen joustavan varren päässä roikkuva LED-karttavalo valaisee mustasta muovilevystä tehtyä karttapöytää, jossa erikoisuutena on ilmastointivalmius (!). Ovitaskuihin on pultattu juomapullotelineet, taustapeilin viereen tuulilasin alapintaan liimattu kiinnike GoPro –kameralle ja takajalkatilassa keskitunnelin päällä on paikka intercomin keskusyksikölle. Kypäräpuhelimet ovat Stilo WRC mallia. Muuten sisätilat ovat mallia vakio. Penkit ovat Citroenin näkemys sporttipenkistä. Eivät lähellekään kuppipenkkien veroiset, mutta kyllä niillä kyydissä pysyy.

Kuva
Karttapöytä pidettiin simppelinä...

Kuva
...mutta alapuolelta löytyy yllätys. Kun letkulle saadaan aikaan liitäntä ilmakanaviin niin tämä lienee historian ensimmäinen ilmastoitu AS-karttapöytä :lol:

Ulkopuolella merkittävin muutos on valaistuksessa. Keulassa omien valojen (H4) lisänä on kaksi 7-tuumaista 60 W led-kaukovaloa (ref. 25) sekä 12 W LED-sumuvalot. Lisäkaukovalot ovat relekytkimellä, sumuvalot suoraan alkuperäisten sumuvalojen johdotuksissa. Pienestä sähkötehostaan huolimatta LED-sumuvalot ovat suorastaan erinomaiset AS-käytössä todella kirkkaan, leveän ja korkeussuunnassa terävästi rajatun kuvion vuoksi.
Kuten panssarointiosiossa mainittiin, etupuskuri on muovinen kokonaisuus eikä keulassa ole montaa vaihtoehtoja valojen tukevaan kiinnitykseen.

Monien mallailujen jälkeen päädyimme pulttaamaan ”rekisterikilpimallin” valotelineen runkopalkkien päiden välillä kulkevaan poikkipalkkiin, mikä on oikeastaan ainoa tukeva vaihtoehto keulassa konepellin lisäksi. Valoteline pultattiin palkin takapuolelle ”väärin päin”, eli valojen kiinnityspisteet osoittavat taaksepäin kohti jäähdytintä. Näin valot tulevat puskurin ”sisään” sille kohdalle, jossa puskurin musta ”etusäleikkö” normaalisti on. Säleikkö on umpinainen eikä sillä ole virkaa jäähdytyksen kannalta, eli sen poistaminen valojen tieltä parantaa myös jäähdytystä (ainakin teoriassa). Mikäli nykyisten 7” kaukovalojen tilalle löytyy sopivat, vähän matalammat valot, voi mustalle ”säleikölle” rakentaa kiinnityspisteet siten että se on heitettävissä valojen eteen suojaksi siviilikäyttöä varten.

Peruutusvalopuolella jatkettiin hyväksi havaitulla LED-linjalla. Takavalojen alapuolelta löytyy hyvä paikka valoille, johon johdotuksetkin on helppo vetää. Yritimme löytää tähän sopivat uppoasennettavat työvalot, mutta sellaisia ei valitettavasti ollut saatavilla. Pinta-asennukseen päätyivät 18 W suorakaiteen malliset työvalot joille virta otettiin suoraan omilta pakkivaloilta.

Kuva
Edessä lisävalot istuvat puskurin sisällä.

Kuva
LED-peruutusvaloille löytyi luentevat paikka takavalojen alapuolelta.

Hinauslenkit ovat sitikassa moderniin tapaan paikalleen / pois ruuvattavia, mutta halusimme tehdä niiden tilalle kiinteät hinauspisteet. Keulaan hinauslenkkien paikat syntyivät puolivahingossa keulapanssarin kiinnityspisteitä rakennellessa, kun puskuria paikalleen mallatessa huomattiin kiinnikkeiden tulevan suoraan tyhjäksi jääneiden sumuvalonreikien kohdalle. Niinpä kiinnikkeisiin hitsattiin vielä lisäpultit (M12) ennen maalausta törröttämään sumariaukkoihin odottamaan nostosilmukoita. Takapään hinauslenkki ruuvattiin omalle paikalleen valmiiksi käyttöä varten, koska oikeastaan mitään muuta valmista hinauslenkin paikkaa takaa ei löydy.

Kuva
Etupään hinauslenkeille tuli paikat puolivahingossa sumarireikiin.
...eiku...

AN
Viestit: 33
Liittynyt: La Loka 14, 2006 7:54 pm
Paikkakunta: Lappeenranta

Citroen C2 - SuunnistusSitruuna OSA4

ViestiKirjoittaja AN » Su Helmi 04, 2018 9:44 pm

TULEVAT KUVIOT

Talvipaussin aikana on tallilla ollut hiljaista. Kaluston toimintaan syksyn kisoissa oltiin niin tyytyväisiä ettei suuria päivityksiä lähdetty talvitauolla tekemään. Perustekniikaltaan sitikka on osoittautunut toimivaksi ja ajatuksella tehty suunnistusvarustelu on toiminut halutulla tavalla. Auto on todella ketterä ja pirteä pyöriteltävä ja kun ulkomittojen kanssa pääsee sinuiksi niin kulmien hahmottaminen on helppoa. Lyhyen perän myötä myös pakittelu on vaivatonta tarvittaessa. Alusta on nyt kohtuullisesti toimiva kokonaisuus ja takapään jousien vaihto löysempiin toteutetaan kun ehditään.

Keväällä odottaa huoltorumba monen kohteen osalta: Jakohihnan vaihto, ilmastoinnin huolto, öljyt, suodattimet jne. Lisäksi listalla on termostaatin vaihto, jolla toivottavasti saadaan ajoittaiset kuumenemisongelmat hallintaan: Kovan pyörityksen jälkeen paikoilleen pysähtyessä flekti ei tunnu riittävän lämpöjen hallintaan. Termostaatteja malliin löytyy 89 – 103 asteen väliltä, joten ongelma voi korjautua hyvinkin helpolla vaihtamalla termostaatti mahdollisimman matalassa lämpötilassa aukeavaan.

Huollon tarpeessa on myös vaihteensiirtäjävivusto, jossa on selkeästi välystä. Tämän korjaaminen on odottanut päätöstä mahdollisesta lisäsatsauksesta uuteen vaihdelaatikkoon ja lukkoon. Brittien C2-paja ( http://www.c2motorsportparts.com/ ) tarjoaa vahvistettua kisalaatikkoa Quaifen ATB-lukolla ja tiheämmällä perävälityksellä n. 1750 euron hintaan. Vakio perävälitys C2 VTS:ssä on 4,29 ja Britit tarjoavat tilalle tiheimmillään 4,92 välitystä. Tämä tulisi todella tarpeeseen, sillä isolla pyörällä ja ylhäältä vääntävällä koneella vähänkin tiukemmat pyöritykset on nyt käytännössä ajettava ykkösellä.

Lukon suhteen on muitakin vaihtoehtoja kuin tuo Quaife. Levylukko olisi varmasti joissain tilanteissa parempi, mutta toisaalta torsen-tyyppisen lukon huoltovapaus ja yksinkertaisuus houkuttaa. Hyvien levylukkosäätöjen hakemiseen ja vuosittaiseen huoltamiseen ei varmasti löydy intoa ja jos autoa meinaa käyttää myös siviiliajoihin niin torsen-lukon huomaamattomuus on iso plussa. Etuvetoisessa lukon tehtävä on paljon muutakin kuin pelastaa pois jumista (jossa Quaife on kaiken lisäksi aika huono). Erityisesti talvisissa peltopyörityksissä torsen-lukkokin voi tuoda pari sekuntia hyvää jokaisessa kiihdytyksessä, josta muodostuu pitkässä kisassa iso pistesaalis.

Ja miten tämä liittyy vaihteensiirtäjiin? No sama paja tarjoaa short shifteriä, kokonaista kisakeppiä vivustoineen ja montaa muuta mielenkiintoista vaihtoehtoa tähän kohtaan, joita varmasti harkitaan jos laatikko vaihdetaan.

Toinen kohta mihin kisaosaa ollaan pohdittu on moottorintuenta. Tuenta on toteutettu monen muun etuvetoisen tapaan kolmella tuella: Moottori-vaihdelaatikko –paketti roikkuu molemmista päistään kumituen varassa ja moottorin alapuolella on pitkittäistuki pitämässä huolta ettei paketti keinu vetoväännön seurauksena. Jokaiseen näistä on saatavilla myös kisaosaa, mutta erityisesti ylätukien suhteen huonona puolena on S1600 luokittelu. Itse luokittelussa ei mitään pahaa ole – onpahan varmasti kestävä – mutta päälle 200 euroa / tuki –hinnoittelu pistää kyllä miettimään onko näistä suunnistussuoritukseen niin merkittävää hyötyä. Onneksi tällä hetkellä ainoa väsymyksen merkkejä osoittava tuki on alatuki, jonka uusimiseen on sitten enemmänkin vaihtoehtoja alkaen muutaman kympin hintaluokasta.


”Sitruuna” tullaan näkemään ensi kesän kisoissa tuossa tutussa asussaan, mahdollisesti uudella vaihdelaatikolla varustettuna. Autossa on paljon potentiaalia jonka täyteen hyödyntämiseen on vielä suunnistussuorituksen puolella paljon parannettavaa. Hyvä harrastusväline siis.
Jos joku asia jäi vaivaamaan mieltä tai haluatte kurkata toteutusta käytännössä niin tulkaa nykymään hihasta kisapaikoilla.

Incareja:
Oskarin Yöajo
UFAK-lenkki CUP
Tammelan Autohuolto CUP

- Antti
...eiku...

henkka_ok
Viestit: 4
Liittynyt: Pe Touko 27, 2016 12:08 pm

Re: Citroen C2 - SuunnistusSitruuna

ViestiKirjoittaja henkka_ok » Ma Helmi 05, 2018 11:32 am

Parit pikatarkennukset assistentilta.

AN kirjoitti:- Renkaat ja vanteet: 220 e


C2:n vanteistus koostuu tällä hetkellä käyttö-Xantian 15" peltivanteista (8kpl), jotka on renkaineen saatu käyttöön ostelemalla taikamattoon virkeämmän näköistä ja kuntoista fillaria alle. Summa ei kuitenkaan vielä edes tuplaannu, vaikka laskisi nekin renkaat tähän budjettiin. Jakohan C2:ssa on helppo 4x108, mutta keskireikä ja etenkin ET (vanteen leveydestä riippuen noin 8-18) kannustaa pysymään konsernin omissa pyörissä. Vaihtoehtoisesti riittää, kun tietää mitä tekee.

AN kirjoitti:Takapään hinauslenkki ruuvattiin omalle paikalleen valmiiksi käyttöä varten, koska oikeastaan mitään muuta valmista hinauslenkin paikkaa takaa ei löydy.


Tarkalleen ottaen takapään alkuperäinen hinauslenkki ruuvattiin omalle paikalleen siinä vaiheessa kun oltiin turenkilaisessa(?) hiekkamontussa jumissa. Sen jälkeen se nykäistiin lahjakkaasti mutkalle, ja nykyään siellä on molemmin puolin pultilla takapalkkiin kiritty kierretanko, jonka päässä vastaava punakka lenkki tyrkyllä liian hitaasta tahi kovasta vauhdista johtuvia jumitilanteita varten.

Volvo242
Viestit: 150
Liittynyt: Ma Syys 25, 2006 9:29 pm
Paikkakunta: Loppi

Re: Citroen C2 - SuunnistusSitruuna

ViestiKirjoittaja Volvo242 » Ma Helmi 05, 2018 9:02 pm

Tarkalleen ottaen takapään alkuperäinen hinauslenkki ruuvattiin omalle paikalleen siinä vaiheessa kun oltiin turenkilaisessa(?) hiekkamontussa jumissa. Sen jälkeen se nykäistiin lahjakkaasti mutkalle, ja nykyään siellä on molemmin puolin pultilla takapalkkiin kiritty kierretanko, jonka päässä vastaava punakka lenkki tyrkyllä liian hitaasta tahi kovasta vauhdista johtuvia jumitilanteita varten.


Ettei vaan olisi ollut renkolainen monttu, eikä lähelläkään reittiviivaa? 8)

Mutta hyvä, että vielä pärjää näissä kekkereissä muillakin kuin RAVistimilla!

mm
Subaru Leone RX 4WD -85

Baas 009
Viestit: 230
Liittynyt: Ti Syys 26, 2006 7:19 am
Paikkakunta: Oopu

Re: Citroen C2 - SuunnistusSitruuna

ViestiKirjoittaja Baas 009 » To Helmi 08, 2018 9:38 am

Täällähän rakennetaan suunnistusautoa oikein tosimielellä.

C2 on sinänsä hyvä valinta että vaikka kisojen kanssa kävisi lopullinen kato, on laite käytettävissä vaikka v1600 tai R2-aihiona. Kävin tuollaista itsekin koeponnistamassa kesämmällä, ihan hauska peli se oli. Ranskalainen tunnottomuus varsinkin ohjauksessa oli kyllä ärsyttävä. Reilusti tehostettu ohjaus ei toki as-touhuissa ole huono juttu.

Tuosta laatikosta tuli mieleen yks juttu. Mahtaakohan tuo "kisaloota" olla suorahampainen? Nimittäin jos on, ei sitä as-käytössä kuuntele elävä erkkikään kuutta tuntia SM-kisassa, vaikka luurit päässä olisikin.

Mutta erittäin kunniotettavaa panostusta tähänkin lajiin, sitä tarvitaan.

AN
Viestit: 33
Liittynyt: La Loka 14, 2006 7:54 pm
Paikkakunta: Lappeenranta

Re: Citroen C2 - SuunnistusSitruuna

ViestiKirjoittaja AN » Pe Helmi 09, 2018 12:00 pm

Baas 009 kirjoitti:Tuosta laatikosta tuli mieleen yks juttu. Mahtaakohan tuo "kisaloota" olla suorahampainen? Nimittäin jos on, ei sitä as-käytössä kuuntele elävä erkkikään kuutta tuntia SM-kisassa, vaikka luurit päässä olisikin.

Mutta erittäin kunniotettavaa panostusta tähänkin lajiin, sitä tarvitaan.


Kiitokset.

Laatikko on käsittääkseni vakiolaatikosta tehty ja kriittisiltä osiltaan vahvistettu, eli ei suorahampainen: http://www.c2motorsportparts.com/catego ... P0015.html

Ne todelliset C2 kisalaatikot taitaa olla yleensä Sadevin tekemiä suorakytkyä ja luokittelua löytyy ainakin R2 ja S1600. Näissä sitten hintalappukin jotain ihan muuta: R2 Sadevin laatikosta esim. Printsport pyytää n. 7200 euroa.

- Antti
...eiku...

henkka_ok
Viestit: 4
Liittynyt: Pe Touko 27, 2016 12:08 pm

Re: Citroen C2 - SuunnistusSitruuna

ViestiKirjoittaja henkka_ok » Pe Helmi 09, 2018 4:02 pm

Baas 009 kirjoitti:Ranskalainen tunnottomuus varsinkin ohjauksessa oli kyllä ärsyttävä. Reilusti tehostettu ohjaus ei toki as-touhuissa ole huono juttu.


Joo, reilusti tehostettu ja nuo nappularenkaat vie loputkin tunnosta kovalla pinnalla. Vastaavasti ratin kierrokset laidasta laitaan on sopivan vähän. Tuo on varsinkin nykysetupissaan aika lailla takapuolella ajettava lyhyen akselivälin ja tanakan takapään vuoksi. Kääntyy jo siinä vaiheessa kun ranteet vasta virittelee ohjausliikettä (ja sekös sopii).